Päätöntä vauhtia

Hurinesiassa vietettiin tänään vapaapäivää.

Siihen kuului harmittavan paljon ihmismäisen ikäviä velvollisuuksia ja sen sellaisia (ei niistä sen enempää sillä ne ovat Todella Tylsiä Juttuja).

Mutta ehdittiin meillä leikkimäänkin.

Jonkun mielestä touhu oli vallan päätöntä.

Kissakonserttia ja painontarkkailua

Video ei sikäli anna tilanteesta todellista kuvaa, että Ii on huomattavasti äänekkäämpi joutuessaan eristyksiin oven taakse silloin kun on (videollakin taustalla ääntelevän) Taavetin vuoro liikkua vapaammin. Molemmat ottavat paljon rauhallisemmin kun saavat olla ihmismammansa kanssa.

Tässä konsertin sivussa olen leikkinyt into piukassa uuden leluni kanssa. Tilasin nimittäin vaa'an, jotta saan muutakin kuin näppituntumaa kissojen painoista.

Joskus olemme paino-ongelmienkin kanssa painineet mutta tällä hetkellä tilanne on aikaslailla hyvä. Suurin ylläri oli Vienon paino; karvapallo painaa tällä hetkellä 4,05 kg kun pahimmillaan paino oli pari vuotta sitten 4,65 kg.

Muun porukan painot:

Reppis    4,70 kg

Taavetti   4,12 kg

Jemsu     3,76 kg

Ii             3,54 kg

Tihru       3,50 kg

Jännä nähdä, minkä painoinen Taavetista tulee - nythän pikkumies on 8 kuukauden ikäinen.

Kun ei ole oikeastaan mitään sanottavaa...

... antaa kuvien puhua puolestaan.

Päivä kerrallaan

Malttamattomalle luonteenlaadulle tämä vauva-asioiden odottelu on hyvin kasvattavaa.

Joitain asioita ei vaan voi kiirehtiä.

 

Ii on ollut oma ihastuttava itsensä treffeiltä palattuaan. Itse asiassa jopa enemmän: yhteiselo maatiaskaksikkomme kanssa näytti jo useiden päivien ajan sujuvan ilman ylimääräisiä kähinöitä.
Riemu oli ennenaikaista sillä viikonloppuna alkoi taas tuttu kyttäily/hyökkäily.

Reppis ja viaton katse

Vieno ja vielä viattomammat silmät

Edelleenkään emme ole heittämässä kirvestä kaivoon. Sopu ei tässä tapauksessa ehkä anna sijaa mutta luovimalla ja sovittelemalla mennään. Kärhämöinti on onneksi satunnaista eikä mistään varsinaisesta tappelusta voi puhua vaan samojen seinien sisäpuolelle mahdutaan ihan hyvin.
---
Neiti Jemmica Laamanen on kehittänyt teini-ikänsä myötä uuden, huvittavan tavan. Jemsu on nimittäin nälkäisenä hyvin, HYVIN vihainen ja kulkee ympäriinsä marmattaen hassulla narisevalla äänellään ja antaen äkätassua kaikille tielleen osuville nelijalkaisille.

"Minäkö?!"

(Kameran vaihto silmin nähden sinistytti tabbynaamiomme eli ehkä sittenkin..?)

Tähän mennessä on postauksessa mainittu neljä viiden laumasta. Kun liitetään tähän vielä kuva lilanassusöpöliinimussukka Tihrusta, saadaankin koko kaunis ja komea viisikko kasaan.

Lovestory

Iin ja Reppiksen suhde on jotain ihan uskomatonta seurattavaa.

Ehkä Reppiksen upea käytös on oikeasti hurmannut valkoisen kaunottaremme - tai sitten Reppiksen musta olemus muistuttaa Iitä vanhoista kavereista.

Tarkkaavaisimmat saattavat huomata, että Reppiksen muhkeahko muoto ei juurikaan muistuta solakoita itiksiä mutta... ehkäpä Iin mielestä on vaan kiva kun kaverissa on jotain, mistä ottaa kiinni? ;)

"Ii ja Reppis ne yhteen soppii, huomenna pannaan pussauskoppiin..."

Alimmaisen kuvan tilanne oli kestänyt pitkään. Samasta on alla videota, jossa ei suoraan sanoen kauheasti tapahdu. Loppuvaiheessa (noin kolmen minuutin kohdalla) Ii tekee kuitenkin jo toistamiseen saman, ratkaisevan liikkeen. Ensimmäinen ei tallentunut videolle mutta mies päivysti toiveikkaasti kameran kanssa ja Lovebite Nr 2 tallentui kuin tallentuikin kameralle. Tilanne kuvastaa täydellisesti näitten kahden touhuja.

(taustamusiikki on keskimmäisen pojan livetuotantoa eikä siis tarkoituksellisesti mukana)

Ja missäs oli Ii kun mamma tuli työpäivän jälkeen kotiin?

Voin ehkä vakuuttavasti todeta, että kodissamme ei ole paikkaa, jota Ii ei olisi valloittanut. Saa nähdä, missä Ii Ihanainen viettää seuraavan yön... jokohan, jokohan...