Päätöntä vauhtia

Hurinesiassa vietettiin tänään vapaapäivää.

Siihen kuului harmittavan paljon ihmismäisen ikäviä velvollisuuksia ja sen sellaisia (ei niistä sen enempää sillä ne ovat Todella Tylsiä Juttuja).

Mutta ehdittiin meillä leikkimäänkin.

Jonkun mielestä touhu oli vallan päätöntä.

Palvelija sairastaa

On syksy. Ja kaamea flunssa. Särkee, sattuu, kolottaa ja kuume sirittää päässä.
Onneksi vain palvelijalla; kissat voivat hyvin. Erinomaisesti suorastaan.

Ja kun kissat voivat hyvin, ei palvelijakaan voi odottaa 24/7 lämpötyynyhurinapalveluksia.

Kissaihmisvelvollisuudet. On. Hoidettava.

Kyllähän sitä nyt aina hetken jaksaa höyhenhuiskaa heiluttaa. Vaikka olisi kuolemansairas.

Sitten onkin taas aika levätä hetki. Ja ottaa kuumelääkettä.

Balineesit metsästäjinä

Vaikka itämaiset ovat lemmikkiominaisuuksiltaan täydellisiä, niistä löytyy myös villimpi puoli. Kaikille kissapedoille yhteinen sammumaton saalistusvietti ja täydellinen saalistajan rakenne yhdistyvät näissä eläimissä sitkeyteen, kärsivällisyyteen ja säkenöivään älykkyyteen. Videoleikkeet puhukoot puolestaan.

Jemmican saalistusnäyte:

Tihru tavoittelee toisentyyppistä saalista:

Kissatyövoimaa

Ihmiset tarvitsevat alituiseen apua.
Eilenkin niiltä putosi pallo vesikulhoon, josta ne eivät itse saaneet sitä pois.

Sitten ne vielä kaatoivat sen vesikulhon ja sitä lattiaa piti kuivata porukalla.

Iltapalaakaan ne eivät osaa tehdä ilman apua.

Ja päälle päätteeksi joutuu vielä antamaan niskahierontaa ja selkäakupunktiota.

Juhannuksen viettoa Hurineesien tapaan

Nyt kun ollaan ehditty jo juhannuspäivän iltaan, voidaan sanoa, että meidän perheessä keskikesän juhlan ikäviltä puolilta on vältytty.

Pahin juhannusonnettomuus sattui Jemmicalle. Säikäyttävästä tilanteesta selvittiin ilman vammoja.

Pientä paininpoikasta on ollut - enimmäkseen kuitenkin leikkimielisessä kisailuhengessä.

On syöty hyvin - tässä luomujauhelihaa kermaviilillä höystettynä.

Ja ennen kaikkea: on otettu rennosti kukin oman tyylinsä mukaisesti yksin tai seurassa

.

Ihmisnäkökulmasta tähän on vielä pakko lisätä, että sääennustukset menivät juhannuksen osalta kilometritolkulla metsään (onneksi). Muuten ollaan eletty pitkälti kissojen mallin mukaisesti - toiset enemmän, toiset vähemmän. ;)

Schrödingerin kissat (entä jos kissa ei mahdu laatikkoon?!)

Vänttisten ohella meille on tehty myös muita huomattavia hankintoja.
Tamski sai  hienot punaiset juoksuvaljaat sekä uuden aivonystyräjumppavälineen.

Sillä välin kun koira yritti tuijottaa namit ulos (herkullisen värisestä) kuutiosta, kissoilla oli Tärkeämpää Tekemistä.

Kuution laatikkoa tutkailtiin yhdessä  (erilaisissa joukkuekoostumuksissa) ja erikseen.

Laatikothan on tehty sitä varten, että kissat mahtuvat niihin. Mitä ihmeen muita tarkoituksia niillä muka voisi olla?!

Pakkohan sinne siis on kissan mahtua. Tavalla tai toisella. Jonkun kissan.

Luonnollisestikaan kissat eivät kohdanneet ylipääsemätöntä arvoitusta. Niille vain sattui tulemaan Vieläkin Tärkeämpää Tekemistä.

Reppiksen oli koekäytettävä uusi lelu.

Ja hurineesien tuijotettava paheksuvasti kollin koheltamista.

Asioiden luonnollinen järjestys on näin palautunut.
Vastedes vain kissankokoisia - tai isompia - laatikoita, kiitos. Mitä Schrödingerkin olisi tällaisesta pelleilystä sanonut?!