Melkein isot kissat jo

Teekakkoset täyttivät viime viikon torstaina 12 viikkoa. Lauma on viime päivityksen jälkeen ehtinyt käymään eläinlääkärin tarkastuksessa, josta tassuun jäi jokaiselle priiman paperit - ja kaupan päälle reippaat höpötit saivat tehosterokotukset.

Maailman valloitus on siis lähestulkoon valmis alkamaan.

Nala-murusta (Willicon Flirt Tai Lee) uusi emäntä on ehtinyt käydä katsomassa jo kahdesti eikä uuteen kotiin muuttoa enää tarvitse odotella pitkään. Siroa, kaunissilmäistä tyttöä odottaa uudessa kodissa kaksi itämaista kissakaveria sekä koira.

Eemeli (Willicon Wel Mui Lee) odotteli omaa kotiehdokastaan pisimpään mutta niinhän se koti löytyi ja hurmuri pääsee toteuttamaan yhtä Haavetta Valkoisesta Siamilaisesta. Karvaisistakaan kavereista ei tule pulaa sillä E-miestä, jonka uusi kutsumanimi on Eben, odottaa uudessa kodissa lauma norjalaisia metsäkissoja.

Niin Nalaa kuin Ebeniäkin tavataan tulevaisuudessa myös näyttelyrintamalla.

Hanttaa ja Arskaa eivät uudet kodit ole vielä ehtineet tulla katsomaan mutta - jos minulta kysytään - eipä näitten hurmauskapasiteetti jätä mitään arvailun varaan.

Hantan (Willicon Hu Ri Cee) orvokkisilmät ja sylinkaipuu ovat sulattaneet täällä kotona sydämet siihen tapaan, että yksi jos toinenkin supisee jotain sellaista, ettei tällä(kään) pienellä kissalla ole mitään kiirettä lähteä minnekään.

Arska (Willicon Ma Choi Lee) on Persoona, isoimmalla mahdollisella alkukirjaimella. Mitään pelkäämätön, jutteleva, kaikkien suljettujen ovien taakse ensimmäisenä tahtova. Aivan mahtava kissa, mieletön rohkeuspakkaus - ja hurisija. 

Piipa (Willicon Po Goi Lee) jää pentueesta jatkoon ja saa aikanaan lisää ihastuttavia Willicon-vauvoja. Piipa jää ihan omaan lähipiiriini, ja tälläkin tytöllä on uudessa kodissaan eläinseuraa: itämainen pitkäkarvatyttö ja kaksi koiraa. Myös näyttelyissä kovasti äitinsä oloista kaunotarta tullaan näkemään.

Viimeisenä - oikein sokerina pohjalla - lumoavat silmät omistava, ihana karvakorva Taavetti (Willicon Chil Lai Lee). Myös Taavetti jää Willicon-kissalan jatkokäyttöön ja tulee siis aikanaan viettämään treffejä joittenkin kissaneitosten kanssa. Suurin ilonaihe on luonnollisesti se, että ihana hurinamoottori jää asumaan synnyinkotiinsa.

Myös Taavetin kanssa tullaan tulevaisuudessa esiintymään näyttelyissä.

Pikkuiset ovat saaneet toisen rokotuksen jälkeen elellä kotonamme vapaasti. Muitten kissojen kanssa tutustuminen on käynyt vaivattomasti. Vieno ei omaan tyyliinsä tykkää liian rohkeista lähestymisistä mutta hakeutuu sitten toisinaan itse pentujen lähistölle. Olenpa kerran nähnyt Vienon nuolevan nukkuvaa Arskaa.

Tihru on kehittänyt itselleen kiukkuisen vanhapiian luonteen niin vieraita ihmisiä kuin kaikkea muutakin uutta ja vierasta kohtaan. Pennuille se murisee muttei onneksi käyttäydy muuten aggressiivisesti. Samaan kotiin mahdutaan siis hyvin ja onpa Arska kerran tavattu päiväunilta Tihrun ja Vienon välistä!

Reppis on jäyhä setä, joka seurailee mielellään pienten touhuja ja sallii hyvinä hetkinä piikkikynsien leikkiä heiluvalla hännällään.

Jemsu on ottanut itselleen lastenhoitajan roolin ja viettää mieluusti aikaa pikkuisten seurassa. Jemsu myös jytistää seitsemäntenä hippaleikkiletkassa ja yrittää viritellä painiotteluita, joitten onnistuminen lähes aina kilpistyy Jemsun kokoylivoimaan.

Koti on siis vielä toistaiseksi ihanasti täynnä vauhtia, pienten tassujen töminää, verhoissa roikkumista ja pehmoista suloisuutta. Tästä ei voi kuin nauttia.

Taavetti

Nala, Piipa, Hantta, Taavetti

Hantta

Nala ja Taavetti

Arska

Hantta ja Nala

Arska

Nala, Hantta, Eemeli, Piipa, (Ii), Taavetti

Nala, Hantta, Arska, Piipa

Arska ja Taavetti (Piipa kurkkii taustalta)

Piipa ja Hantta

Piipa

Eemeli

Kahdeksanviikkoiset Williconit

Synttärin kunniaksi isot pikkukissat pääsivät visiitille eläinlääkärin luokse. Koko jengi rokotettiin ja sirutettiin. Etukäteen jännitin melkoisesti ensimmäistä sirutuskokemustani mutta kun Eemeli ekana sanoi sirun kohdalla "piip" ja Nala seuraavana ei edes värähtänyt, totesin, ettei tämä nyt niin kamalaa ollutkaan. :)

Etämamma Evekin ehti paikalle rokotus/sirutustiimellykseen. Vauvat saivat siis piikityksen ohella myös erityisannokset haleja ja pusuja; mikäs sen ihanampaa! Extrahellyys auttoi varmaan unohtamaan harmit ennätysajassa (sama vaikutus oli mukana olleen mammakissan tarjoamilla rohkaisumaitohörpyillä, joita nautittiin niin ennen kuin jälkeen koettelemusten).

Kuusikosta puolet ylitti kilon painorajan jo ennen 8-viikkoissynttäriä (pojat Arska, Eemeli ja Taavetti) eikä Hanttakaan siitä kaukana ole. Ruoka maistuu, elämä sujuu mukavasti kun tippakuuri lopulta onnistui taltuttamaan silmätulehduksenkin.

Nyt vain ollaan, nautitaan ja odotellaan, mitä kaikkea kivaa, ihanaa ja suloista yhteisillä viikoillamme on vielä tarjottavana.

Lähdössä eläinlääkäriin

Tams yrittää laskea, montako niitä oikein on...

Arska antaa Tamskille anteeksi, että se on koira.

... ehkä...

Kuusikko.
Edessä Eemeli, Piipa, Arska ja Nala.
Takaa kurkkii Hantta.
Taavetilla on omat puuhat ja suunnat oikeassa reunassa.

Ruskeanassubalipojat Arska ja Taavetti

The Arska

Eemeli ja Arska

Eemeli ja Taavetti

Eemeli

Eemeli ja korkea C..?

Eemeli

Siamese Power.
Eemeli, Piipa, Hantta, Nala.

Valkoiset.
Eemeli, Piipa, Nala.