maanantai 6. helmikuuta 2012

Melkein isot kissat jo

Teekakkoset täyttivät viime viikon torstaina 12 viikkoa. Lauma on viime päivityksen jälkeen ehtinyt käymään eläinlääkärin tarkastuksessa, josta tassuun jäi jokaiselle priiman paperit - ja kaupan päälle reippaat höpötit saivat tehosterokotukset.

Maailman valloitus on siis lähestulkoon valmis alkamaan.

Nala-murusta (Willicon Flirt Tai Lee) uusi emäntä on ehtinyt käydä katsomassa jo kahdesti eikä uuteen kotiin muuttoa enää tarvitse odotella pitkään. Siroa, kaunissilmäistä tyttöä odottaa uudessa kodissa kaksi itämaista kissakaveria sekä koira.


Eemeli (Willicon Wel Mui Lee) odotteli omaa kotiehdokastaan pisimpään mutta niinhän se koti löytyi ja hurmuri pääsee toteuttamaan yhtä Haavetta Valkoisesta Siamilaisesta. Karvaisistakaan kavereista ei tule pulaa sillä E-miestä, jonka uusi kutsumanimi on Eben, odottaa uudessa kodissa lauma norjalaisia metsäkissoja.


Niin Nalaa kuin Ebeniäkin tavataan tulevaisuudessa myös näyttelyrintamalla.

Hanttaa ja Arskaa eivät uudet kodit ole vielä ehtineet tulla katsomaan mutta - jos minulta kysytään - eipä näitten hurmauskapasiteetti jätä mitään arvailun varaan.

Hantan (Willicon Hu Ri Cee) orvokkisilmät ja sylinkaipuu ovat sulattaneet täällä kotona sydämet siihen tapaan, että yksi jos toinenkin supisee jotain sellaista, ettei tällä(kään) pienellä kissalla ole mitään kiirettä lähteä minnekään.


Arska (Willicon Ma Choi Lee) on Persoona, isoimmalla mahdollisella alkukirjaimella. Mitään pelkäämätön, jutteleva, kaikkien suljettujen ovien taakse ensimmäisenä tahtova. Aivan mahtava kissa, mieletön rohkeuspakkaus - ja hurisija. 


Piipa (Willicon Po Goi Lee) jää pentueesta jatkoon ja saa aikanaan lisää ihastuttavia Willicon-vauvoja. Piipa jää ihan omaan lähipiiriini, ja tälläkin tytöllä on uudessa kodissaan eläinseuraa: itämainen pitkäkarvatyttö ja kaksi koiraa. Myös näyttelyissä kovasti äitinsä oloista kaunotarta tullaan näkemään.


Viimeisenä - oikein sokerina pohjalla - lumoavat silmät omistava, ihana karvakorva Taavetti (Willicon Chil Lai Lee). Myös Taavetti jää Willicon-kissalan jatkokäyttöön ja tulee siis aikanaan viettämään treffejä joittenkin kissaneitosten kanssa. Suurin ilonaihe on luonnollisesti se, että ihana hurinamoottori jää asumaan synnyinkotiinsa.


Myös Taavetin kanssa tullaan tulevaisuudessa esiintymään näyttelyissä.

Pikkuiset ovat saaneet toisen rokotuksen jälkeen elellä kotonamme vapaasti. Muitten kissojen kanssa tutustuminen on käynyt vaivattomasti. Vieno ei omaan tyyliinsä tykkää liian rohkeista lähestymisistä mutta hakeutuu sitten toisinaan itse pentujen lähistölle. Olenpa kerran nähnyt Vienon nuolevan nukkuvaa Arskaa.

Tihru on kehittänyt itselleen kiukkuisen vanhapiian luonteen niin vieraita ihmisiä kuin kaikkea muutakin uutta ja vierasta kohtaan. Pennuille se murisee muttei onneksi käyttäydy muuten aggressiivisesti. Samaan kotiin mahdutaan siis hyvin ja onpa Arska kerran tavattu päiväunilta Tihrun ja Vienon välistä!

Reppis on jäyhä setä, joka seurailee mielellään pienten touhuja ja sallii hyvinä hetkinä piikkikynsien leikkiä heiluvalla hännällään.

Jemsu on ottanut itselleen lastenhoitajan roolin ja viettää mieluusti aikaa pikkuisten seurassa. Jemsu myös jytistää seitsemäntenä hippaleikkiletkassa ja yrittää viritellä painiotteluita, joitten onnistuminen lähes aina kilpistyy Jemsun kokoylivoimaan.

Koti on siis vielä toistaiseksi ihanasti täynnä vauhtia, pienten tassujen töminää, verhoissa roikkumista ja pehmoista suloisuutta. Tästä ei voi kuin nauttia.

Taavetti
Nala, Piipa, Hantta, Taavetti
Hantta
Nala ja Taavetti
Arska
Hantta ja Nala
Arska
Nala, Hantta, Eemeli, Piipa, (Ii), Taavetti
Nala, Hantta, Arska, Piipa
Arska ja Taavetti (Piipa kurkkii taustalta)
Piipa ja Hantta
Piipa
Eemeli

6 kommenttia:

  1. Miten te ootte noin äkkiä kasvaneet?? Hyvä että Eemelikin on varattu niin ei tartte miettiä että mihin se täällä meillä mahtuisi...

    VastaaPoista
  2. Ihan nauratti tuota Arskan luonnekuvausta lukiessa, että eipä meillä olla totuttukaan ns. normaaleihin elukoihin, jokainen on omanlaisensa Persoona :D Rapsut pienelle terminaattorille, kunhan mun koipi parantuu niin tullaan pikimmiten tutustumaan The Äijään ja kysymään herralta, muuttaisko hää meille asumaan! :) Rapsuja pennuille <3

    VastaaPoista
  3. Ai että nopeasti menee aika vai??!! Siellä todella ollaan jo isoja kissoja.

    VastaaPoista
  4. sini: kiitos, valkoisissa tosiaan on ihan Oma Erityinen Taikansa.

    Saara: Yhtäkkiä nää vaan oli jo ihan Kissoja - en mäkään tajua, missä välissä ne pikkupallerot katosi. - Olisihan Eemeli voinut tänne meillekin jäädä... odottelemaan... tai jotain. ;)

    Paula: Onpa hyvä, jos kuvaus miellytti. Arska on kyllä sellainen paketti, että oksat pois - ja osa runkoakin. ;) Sydänkäpynen, kerta kaikkiaan unelmaluonteinen Äijä.

    Naukulan Mamma: aika on todella kiitänyt nämä muutamat viikot. Hups vaan ja pikkupalleroista on kasvanut Hienoja Isoja Kissoja, jotka osaavat kaiken tarvittavan. Hienoa seurattavaa tämä on ollut!

    VastaaPoista
  5. Kertakaikkisen kauniita kisuleita. Kuinka noi voi päästää maailmalle...

    VastaaPoista