Viikko on jälleen vierähtänyt - kuvat ja kuulumiset

Tuhatjalkaislauma täytti torstaina 9 viikkoa.

Kuluneella viikolla saatiin sydämentykytyksiä Eemelin takia. Kun heräsin maanantaiaamuna, huomasin heti, ettei Ee-pojalla ole kaikki kunnossa. Minusta vaikutti siltä kuin pikkumiehen kurkussa olisi ollut jotain, joka ei sinne kuulunut. Ruoka ei maistunut, ääni oli vain juuri ja juuri kuultava pienen pieni miu, Ee nieleskeli ja nuoleskeli sekä välillä haroikin kuonoaan. Hengittäminen oli selvästi vaikeaa. Vielä edellisenä iltana Eemeli oli ollut täysin kunnossa, syönyt normaalisti ja leikkinyt vauhdikkaasti sisarustensa kanssa.

Päivystävä eläinlääkäri oli menossa eikä loppujen lopuksi ehtinyt ottaa meitä ollenkaan vastaan. Sen sijaan saimme heti aamusta vastaanottoajan Sipoon Nikkilään. Työpäivä vaihtui lennossa vapaaseen, joka olisi oikeasti ollut vasta tiistaina (ihana asia, että tällaista joustoa pystyy työnantajan puolelta saamaan!). Lääkäriin mentiin ja tutkimuksen jälkeen lääkäri arveli, ettei Eemelillä kuitenkaan olisi kurkussa mitään. Sen sijaan keuhkoista kuuluva viittasi lääkärin mielestä tulehdukseen. Antibioottikuuri saatiin, se aloitettiin heti pistoksella ja sitten suunnattiin kotiin toipumaan.

Antibiootin sisällä pysyminen oli vähän sitä sun tätä sillä Ee yökkäsi aina lääkeannoksen jälkeen. Ruokaa ei mennyt muruakaan ilman pakkoa eikä elämä muutenkaan näyttänyt kovin valoisalta. Tiistaiaamuna Eemeli-rakas oli todella huonona. Pakkoruokittu ruoka valui suusta ulos, hengitys oli työlästä ja koko poika kuin periksi antanut. Lähdin sydän jääkylmänä töihin. Kun mies palasi kotiin iltapäivällä, sain puhelun, että Ee vaikuttaa paremmalta. En uskonut korviani - ja silmätkin alkoivat epäilyttämään kun perässä tulleessa kuvaviestissä Ee oli muitten mukana lautasen ääressä syömässä!!

Mutta niin vain kävi, että tauti oli ykskaks kuin pois pyyhkäisty eikä Eellä ole enää tuon jälkeen ollut mitään oireita tai ongelmia. Tiistain aikana pojan paino nousi 70 grammaa kun ruoka alkoi taas maistumaan!

Oliko Eemelillä sittenkin kurkussa jotain, joka sieltä lähti lopulta pois vai mitä tapahtui - siinä kenties ikuinen mysteeri. Pääasia on, että hieno valkoinen mies on taas vauhdisssa mukana.

---

Tänään meillä kävi ihka ensimmäinen Virallinen Pentuvierailija ja myös etämamma-Eve ehti visiitille. Vierailuhetkestä ei tullut otettua kuvatodisteita mutta juttu luisti ja todella kiva koti tuntuu olevan yhdelle tiitiäiselle luvassa. Mikäs sen ihanampaa - kun ei koko lauma ehkä meillekään voi jäädä!? ;)

Tässä kuitenkin muuta kuvasaldoa kuluneelta päivältä. Vieterikoivet ovat näissä 9 viikkoa ja kaksi päivää vanhoja.

Hantta, Eemeli, Arska ja Nala

Äijäpoweria: Arska ja Eemeli

Vastapainoksi Girlpoweria: Hantta ja Nala

Naamiojengi: Hantta, Arska ja Taavetti

Piipa ja Arska

Balipojat Taavetti ja Arska

Ihana Eemeli

Eemeli

Eemeli

Hantta

Hantta

Piipa

Piipa

The Arska

Arska hepuloi

Arska-hurmuri

Arska

Arska

Jos ei jotain uutta ja odottamatonta matkan varrella ilmaannu, balineesipojista jatkoon on jäämässä pörrökorvakarvainen tuijottelija-Taavetti (joka on nykyisin jättänyt tuumailut vähemmälle ja keskittyy silkkaan vauhtiin).

Taavetti

Taavetti

Taavetti muokattuna

---

Willicon-vauvauutisia on luvassa lisää kuluvana vuonna. Kortensa kekoon tulee kantamaan myös ihana Jemmica Laamanen.

Valmistautuminen aloitettiin ottamalla Jemsulta siitostestit maanantaina. FIV ja FeLV olivat odotetusti negatiiviset ja veriryhmä A; sienitestin tulosta vielä odotellaan.

Jemsun rokotukset olivat menossa vanhaksi maaliskuussa joten nekin piti vahvistaa ennen mahdollista astutusta. Otin ne samaan kyytiin muistamatta sillä hetkellä lainkaan sitä, että rokotusten ja näyttelyn välissä tulee olla 15 vrk. SUROKin huomiseen näyttelyyn sovituksi saatu värintarkki jää siis meiltä - todella harmittavasti - väliin ja nyt peukutetaan sitä, että mahdumme mukaan ensi kuun Jyväskylän näyttelyyn. Sitten olisi viimeinenkin vaadittava muodollisuus hoidettu ja Jemsu valmiina vauvapuuhiin.

---

Nalan kuvat jäivät matkasta eikä Blogger suostu kovasta yrityksestä huolimatta niitä enää kuvajatkumoon lisäämään. Siispä suloinen Nala tällä kertaa sokerina pohjalla:

Nala

Nala