Ii on päättänyt, että Jemsu on hänen oma pikkuisensa, jota pitää kouluttaa ja pelastaa vaarallisista tai muuten vain epäilyttävistä tilanteista. Ja kuinka emokissa pelastaa pikkuisensa? Tarttuu niskasta ja kantaa turvaan. Tilanne muksahtaa jossain kohtaa sivuraiteelle silloin kun kannettava on saman kokoinen kuin kantajansa - eikä edes millään muotoa halukas antautumaan pentumaisesti retuutettavaksi.
Ponnekkain pelastustilanne syntyi tänään kun Jemsu oli Iin mielestä liian viehättynyt kirsikoista. Kamera ei silloin vain sattunut käsille. Tässä otoksessa pikkuinen on selkeästi pulassa pudottuaan mikron taakse:
Yhdessä kohdassa Iillä on ilmeisesti tässäkin jo hyvä nosto-ote mutta ei nouse, ei. :D
Ii komentaa myös meitä kaksijalkaisia tomerasti.
Teemme parhaamme ymmärtääksemme ja noudattaaksemme annettuja kehotuksia ja neuvoja mutta komentamisen määrästä päätellen tilanteessa on Iin mielestä vielä (paljon) parantamisen varaa.
Onneksi Iin koulutus on purrut nelijalkaiseen laumaan nopeammin. Paitsi Jemmican, myös Tihrun suhteen väsymätön seurallisuustaktiikka on tuottanut tulosta. Tässä äiti ja tytär eilen:
Koirankoulutuksessa Ii saavutti tänään tämän tason:
Vielä kun saataisiin jollain keinolla Reppiksen sydän sulamaan. Iin hääreissun jälkeen Reppis on vaipunut mustasukkaisuuden suohon ja kiroaa tällä hetkellä kaikki itämaiset kaunottaret alimpiin syövereihin. Feliway meillä on jo tovin aikaa pöhissyt kahdessa eri paikassa. Seuraavaksi olen ajatellut kokeilla Serene-Um -valmistetta. Vuohenjuuri/valeriaanavalmisteista olen myös lukenut ja niitäkin voisi kokeilla. Mitä tahansa, että sopu laumaan saataisiin palaamaan. Käyttökokemuksia ja vinkkejä otetaan mieluusti vastaan.
