... yhä ylös yrittää...

Tänään oli taas kissoilla Zooplus-päivä.

Tällä kertaa tilauksessa oli mukana ruokaa lähinnä muodon vuoksi. Varsinaisina hankintoina kissoille tuli Sturdin punainen kuljetuslaukku sekä kiipeilypuu.

"Joko mennään, mamma?!"

Meillä livenä käyneet tietävät hyvin, että meillä on joka paikka täynnä tavaraa. Kuinka ollakaan, meillä silti oli vielä YKSI vapaa nurkka.

Tuo paikkahan suorastaan HUUSI korkeaa, kapeaa raapimapuuta, joka toimii myös kulkureittinä kahden korkean kaapin päälle. Toisen päällä oli ihmismäisen itsekkäästi tuikkupallosia ja muuta turhaketta mutta nyt ollaan taas kissamaisessa ruodussa.

Puu vaatii vielä kiinnityksen parilla kulmaraudalla, jotta se varmasti pysyy pystyssä rajuissakin kiipeilyotteissa mutta olihan se heti laitettava kasaan. Riemua siitä riitti jo ennen kuin se saatiin omalle paikalleen.

Viimeisen kuvan ottamisen yhteydessä puu lähti kaatumaan siitä huolimatta, että kasasin sitä seiniä vasten. Kamera lensi ja ehdin ottaa kopin kaikista kissoista. Refleksitestistä siis täysi kymppi.

 Ja sitten puu kaatui taas. Uusi koppi ja matka jatkui.

"Mamma hei, sun tarttee tyhjentää täältä nämä romut."

"Talk to the paw"

Vastapesty kissa ja sen häntä.

Kuva-arvoitus hurineesien tapaan

Mikä tämä on?

A) kiipeilypuuhun kuuluva leluosio
B) tuntemattoman kasvin kevätkukinnot
C) hurineesit päiväunilla
D) mamman väärään paikkaan unohtamat pölyhuiskut