Even ilmeitä en ehtinyt kauheasti ultrauksen aikana katselemaan kun pitelin Iin etupäpäliä, paijailin ja juttelin (ja tuijotin välillä vaativalla erikoiskatseella monitoria) mutta itseäni kyllä jänskätti niin että HUH.
Elokuisia vauvoja ei siis meille saadakaan mutta sehän vain tarkoittaa sitä, että vauva-asiat siirtyvät toiseen ajankohtaan. Odottelemme Iikulaisen seuraavaa kiimailua ja sitten aikanaan jännäys jatkuu osalla 2.
Miehelle tietenkin soitin heti vauvattomuusuutiset ja kyselin, mitä kummaa me nyt lomaksi suunnittelemme kun emme olekaan kiinni vauvanvahtimispuuhissa. Miehen vastaus tuli salamannopeasti: kun ei tule vauvoja niin pitää ostaa sellainen. :D Tämähän tarkoittaa sitä, että minä (joka olen meidän perheen Järjen Ääni näissä eläinhankintakysymyksissä - eikö olekin pelottava ajatus?!) keskityn pitämään miehen kaukana kaikista niistä mahdollisista ja mahdottomista paikoista, joista saattaa silmiin osua myytäviä eläinpienokaisia. Onhan se lomapuuhaa sekin?
Uusia vauvataikoja aloin myös tekemään heti. Hyvien henkien kutsumiseksi toin töihin tullessani kollegoille unelmakääretortun. Se on paitsi makoisa ja nimeltään vauva-ajatuksia myötäilevä, myös sävyiltään kissavauvataikoihin sopiva tarjottava. Kiimanherätystanssikuvioita olen myös kehitellyt: illalla esitän tuotokseni Iille. Johan on kumma jos ei mouru ala näillä tempuilla kehittymään!
Mutta koska kaikki _tietenkin_ ovat malttamattomina ja yöunensa lähestulkoon menettäneinä odottaneet positiivista vauvauutista, laitetaan tähän kuumetta ylläpitämään muutama kuva siitä kun Ii itse on vielä ollut taipaleensa alussa eli Willicon Teonsanat-pentue keväältä 2009:
 |
| (C) Eeva-Leena Juntunen/Willicon-kissala |
 |
| (C) Eeva-Leena Juntunen/Willicon-kissala |
 |
| (C) Eeva-Leena Juntunen/Willicon-kissala |
 |
| (C) Eeva-Leena Juntunen/Willicon-kissala |
Ja Iin ensimmäiset vauvat eli huhtikuussa 2010 syntynyt Nicator M-pentue (joukossa meidän Tihrumme):
 |
| (C) Mira Pennala/Nicator-kissala |
 |
| (C) Mira Pennala/Nicator-kissala |
No johan nyt! Onneksi teillä on siellä varsin kauniita vauvakuvia joiden avulla pääsee eteenpäin :)
VastaaPoistaNostalgiaa, snif. :´) Kyllä niitä vauvoja Iillekin vielä siunaantuu. Luonnollinen tauko kiimakierrossa on oikein hyvä vaihtoehto pillereille. Itselle tuli sellainenkin taika mieleen, että jos astutettavaksi aiotun tytön ilmoittaa näyttelyyn, se taatusti juoksee. No mietitään sitä. ;)
VastaaPoistaEve, joka ei ultrassa isommin jännännyt vaan katseli kuvaruutua lievän tappiomielialan vallassa, kun kuvaruutuun ei ilmestynytkään kohtua kissavauvoineen. Varmuus on aina parempi kuin epätietoisuus.
Meidän Hugokin tuolla teonsanojen joukossa.
VastaaPoistaW.Hur Maa
Teonsanat on <3. - Noita vauvakuvia mä olen jo aikanaan katsellut, lukenut Even blogia ja miettinyt kuumeisesti, että onko tämä nyt just Se Juttu mulle. Kolahti - kovaa - mutten ihan vielä silloin rohjennut ottaa ratkaisevaa askelta.
VastaaPoistaSitten meille aikanaan tuli Iin tytär Tihru - unelmien täyttymys!
Sen jälkeen on jo ehtinyt moni muukin unelma toteutua: Jemsu vei sydämen ihan eka vilkaisulla niin että oli ihan pakko tarjoutua kotiehdolle - puhumattakaan siitä että ykskaks itse Ii majaili meillä... Eikä tunne ole pettänyt; just oikeat kissat mulle, meille. <3
Ja sitten vielä saa olla mukana kissavauvajutuissa ja muissa kasvattajan suunnitelmissa ja... - pelkkä ajatuskin huimaa koko ajan. Mulle on oikeasti avautunut ihan uusi maailma tämän kaiken myötä. Maailma, josta tykkään, josta haluan oppia lisää ja joka antaa paljon enemmän kuin ottaa - vaikka viekin lähes kaiken. ;)
Ja Eve: tappioksihan tätä ei sanota vaan kokemukseksi. Häntä pystyssä eteenpäin! ;)
Juu ei tässä lyötyjä olla. Suunnitelmat siirtyy ja mahdollisesti muuttuu, sitähän tämä elävien olentojen kasvattaminen on. Ei mene kaikki ihan niin kuin Ikeassa. ;)
VastaaPoistaE
Tylsäähän se niin olisikin. Jos sellaista kaipaisi niin voisi kai vaikka... keräillä postimerkkejä? :P
VastaaPoistaPs. Nöyrin anteeksipyyntöni jos loukkasin edellä mainitulla jotakuta palavasieluista filatelistia - ko harrastusta syvällisesti ymmärtämättömänä myönnnän, etten vain kykene tajuamaan sen sieluaravisuttavia puolia (käynee vastuuvapauslausekkeesta?!).
Kyllä se Ii vielä niitä vauvoja saa. Myötäelän teidän mukana, omia kun monasti astutetullut ilman tuloksia, pettynyt pahasti kun tulos ei olekaan ollut sitten toivotun kaltainen.
VastaaPoistaKuitenkin, kissat ovat perheenjäseniä ja sen huomaa sekä sinun että Even blogista, teidänkaltaisia ihmisiä arvostan. Jokainen paha sana tai arvostelu siitä omasta mussukasta satuttaa, kun se on se kaikkein rakkain.
Lähetämme teille molemmille WauWa-onnea, OM OM OM :)
Iso KIITOS sekä kauniista sanoista että onnentoivotuksista! <3
VastaaPoista